Internetin toiminta
Internetti koostuu erilaisista tietokoneista jotka ovat
yhteydessä toisiinsa. Internetin runko rakentuu erilaisia
solmukoneista, palvelimista, kaapeleista, reitittimistä ja
käyttäjien tietokoneista. Yleisim piä
Internetin käyttömuotoja ovat sähköpostit, www-sivujen selailu
eli surffailu ja sosiaalinen media. Suurin osa internetin
käytöstä perustuu siihen, että tietokoneilla otetaan yhteyttä
johonkin verkossa olevaan palvelimeen ja niissä sijaitseviin
tiedostoihin ja ohjelmiin.
Palvelin
Palvelin on tietokone joka on rakennettu toimimaan verkossa
tehokkaammin, kauemmin kuin PC-tietokone ja pystyy
käsittelemään suuren määrän saapuvaa ja lähtevää dataa. Näihin
on myös asennettu palvelinohjelma, joka auttaa toisia verkossa
olevia tietokoneita. Palvelimia käytetään kotisivujen ja
niiden ohjelmistojen tallennuspaikkoina ja palvelin suorittaa
sivujen lähettämisen toisen tietokoneen pyynnöstä, esimerkiksi
jonkun surffatessa näille sivuille. Palvelimet toimivat myös
sähköpostin käsittelykeskuksina, tallennuspaikkoina ja
pelipalvelimina. Ne ovat verkossa ja käynnissä 24-tuntia
vuorokaudessa ja 7-päivää viikossa.
www-sivut
Kotisivut
sijaitsevat palvelimilla jotka ovat tehty tätä tarkoitusta
varten. Jos haluat lukea www-sivuja verkossa, on sinulla
oltava internet-yhteys. Sen saa sopimalla nettiliittymän
internetpalvelutarjoajan (ISP) kanssa. Samoin tarvitset
modeemin, joka muuttaa tietokoneesi signalin puhelin- tai
laajakaistaverkkoon sopivaksi signaaliksi. Palvelimilla on
jokaisella oma IP-osoite. Tämä on sarja numeroita, jotta
tietokoneet erotettaisiin toisistaan ja tietoa voidaan
lähettää niiden kesken. Myös sinä saat käyttöösi oman
IP-osoitteen, kun kytkeydyt nettiin.
Kirjoittaessasi osoitteen selaimen osoitepalkkiin, lähettää
tietokoneesi tämän sivupyyntösignaalin nimipalvelimelle.
Nimipalvelin muuttaa annetun nimen IP-osoitteeksi ja lähettää
sen eteenpäin oikealle www-palvelimelle jolla on tämä
IP-numero. Www-palvelin saa sivupyynnön ja sinun koneesi
IP-osoitteen, jolloin palvelinohjelma osaa lähettää kyseisen
html-tiedoston takaisin sinulle. Sivu ja kuvat lähetetään
pienissä paketeissa ja IP-osoitteen avulla ne tulevat
tietokoneellesi, joka kerää niitä välimuistiin. Selaimesi osaa
rakentaa sivun html-koodin avulla oikeaan järjestykseen ja
laittaa kuvat oikeaan kohtaan. Kun kaikki paketit ovat
päässeet perille koneellesi, näet sivun sellaisena kuin niiden
tekijä on sen halunnut näytettävän. Voit myös kytkeä verkon
pois päältä, koska sivut ovat jo latautuneet koneellesi. Sivu
sisältää linkkejä ja niitä klikkaamalla tapahtuu sama
operaatio uudelleen. Tätä kutsutaan
http-tiedonsiirtokäytännöksi (Hyper Text Transfer Protocol).
Käyttäjä ei huomaa missä palvelimet fyysisesti sijaitsevat,
koska tiedot tulevat maapallon toiseltakin puolelta muutamassa
sekunnissa.
FTP-tiedonsiirto
FTP-tiedonsiirtokäytäntö
(File Transfer Protocol) tarkoittaa tietojen siirtämistä
tietokoneilta palvelimille tai hakiessasi tietoa sieltä
koneellesi. Käyttäjä voi joko siirtää ja tallentaa
tietoja tallennuspalvelimille tai www-palvelimille. Tätä
tiedonsiirtotapahtumaa varten tarvitset FTP-ohjelman. Jotkut
ovat ilmaisia ja toiset ovat maksullisia riippuen ohjelmasta.
Jos haluat tehdä omat kotisivut, tarvitset oman
www-palvelinpaikan. Näitä on eri hintaisia riippuen palvelun
tarjoajasta ja tilan suuruudesta sekä verkkosivuilla
käytettävien lisäpalveluiden määrästä. Tilatessasi
kotisivutilan saat FTP-palvelutiedot, joilla voi ottaa
yhteyden kotikoneeltasi vuokrattuun palvelimeen ja siellä
kotisivutilaasi. FTP-ohjelmalla voidaan siirtää tiedostoja
palvelimelle, jossa ne ovat sitten kaikkien käytettävissä ja
luettavissa. Joilllakin www-palvelun tarjoajilla on käytössä
selainpohjainen FTP-ohjelma, jota voi käyttää ilman asennusta.
Osoitteet ja internet
Internetissä tapahtuva tiedonsiirto onnistuu eri tietokoneiden
IP-osoitteen avulla. Näin systeemi tietää mistä koneesta ja
mihin tietoa siirretään ja tietokoneet voidaan erottaa
toisistaan. IP-osoite on neliosainen numerosarja. Netin käyttö
olisi kuitenkin raskasta jos pitäisi muistaa kaikki eri
numerosarjat. Siksi tätä on helpotettu kehittämällä puhekielen
vastineita, eli domainnimet.
Domainnimiä varastoivat nimipalvelimet. Ne yhdistävät
domainnimet IP-osoitteisiin. Jos haluat liittää omille
kotisivuillesi domainnimen, on sinun maksettava palvelusta
nimipalvelimen pitäjille. Yleensä domainin voi tilata
webbihotellista samalla kun tilataan palvelinpaikka
kotisivuille. Nimissä ei voida käyttää erikoismerkkejä, tyhjiä
välilyöntejä eikä suuraakkosia. Liian pitkiä nimiä pitää
välttää, jos sivua käytetään suuren kävijämäärän saamiseksi.
Lyhyet nimet on helpompi muistaa.
Domainnimien jälkeen on maa- tai verkkotunnus. Yleisimpiä
verkkotunnuksia on com, net, info ja biz. Nämä ovat
kaupallisia tunnuksia joita kuka tahansa voi tilata domainin
päätteeksi. Jotkin päätteet ovat varattu erilaisille
organisaatioille, kuten USA,n puolustushallinto mil,
koulutustunnus edu, USA,n hallinto gov ja organisaatioiden
org. Maakohtaisia tunnuksia ovat esimerkiksi Suomen fi, Norjan
no, Ruotsin se ja Iso-Britannian uk.
Osoite verkkosivuille voi olla muotoa:
http://www.domainnimi.fi/kansio/kansio2/dokumentin_nimi.html
http - tarkoittaa protokollaa. (ei tarvitse kirjoittaa
osoitteeseen)
www - World Wide Web tunnus. Kertoo tiedoston olevan
verkossa.
domainnimi - puhekielen vastike IP-osoitteelle.
.fi - maatunnus. Kertoo yleensä mihin maahan sivusto on
tehty.
/kansi/kansio2/ - kansiorakenne palvelimella.
dokumentin_nimi - webbisivudokumenttien nimi
.html - tiedostomuoto. Joskus voi olla vaikka .php tai .cgi
riippuen millä koodilla sivut on kirjoitettu. Pitkät koodit
päätteen jälkeen on yleensä tietokannan hakukomentoja.
|