Internetin toiminta

Internetti koostuu erilaisista tietokoneista jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Internetin runko rakentuu erilaisia solmukoneista, palvelimista, kaapeleista, reitittimistä ja käyttäjien tietokoneista. Yleisimpiä Internetin käyttömuotoja ovat sähköpostit, www-sivujen selailu eli surffailu ja sosiaalinen media. Suurin osa internetin käytöstä perustuu siihen, että tietokoneilla otetaan yhteyttä johonkin verkossa olevaan palvelimeen ja niissä sijaitseviin tiedostoihin ja ohjelmiin.

Palvelin
Palvelin on tietokone joka on rakennettu toimimaan verkossa tehokkaammin, kauemmin kuin PC-tietokone ja pystyy käsittelemään suuren määrän saapuvaa ja lähtevää dataa. Näihin on myös asennettu palvelinohjelma, joka auttaa toisia verkossa olevia tietokoneita. Palvelimia käytetään kotisivujen ja niiden ohjelmistojen tallennuspaikkoina ja palvelin suorittaa sivujen lähettämisen toisen tietokoneen pyynnöstä, esimerkiksi jonkun surffatessa näille sivuille. Palvelimet toimivat myös sähköpostin käsittelykeskuksina, tallennuspaikkoina ja pelipalvelimina. Ne ovat verkossa ja käynnissä 24-tuntia vuorokaudessa ja 7-päivää viikossa.

www-sivut
Kotisivut sijaitsevat palvelimilla jotka ovat tehty tätä tarkoitusta varten. Jos haluat lukea www-sivuja verkossa, on sinulla oltava internet-yhteys. Sen saa sopimalla nettiliittymän internetpalvelutarjoajan (ISP) kanssa. Samoin tarvitset modeemin, joka muuttaa tietokoneesi signalin puhelin- tai laajakaistaverkkoon sopivaksi signaaliksi. Palvelimilla on jokaisella oma IP-osoite. Tämä on sarja numeroita, jotta tietokoneet erotettaisiin toisistaan ja tietoa voidaan lähettää niiden kesken. Myös sinä saat käyttöösi oman IP-osoitteen, kun kytkeydyt nettiin.

Kirjoittaessasi osoitteen selaimen osoitepalkkiin, lähettää tietokoneesi tämän sivupyyntösignaalin nimipalvelimelle. Nimipalvelin muuttaa annetun nimen IP-osoitteeksi ja lähettää sen eteenpäin oikealle www-palvelimelle jolla on tämä IP-numero. Www-palvelin saa sivupyynnön ja sinun koneesi IP-osoitteen, jolloin palvelinohjelma osaa lähettää kyseisen html-tiedoston takaisin sinulle. Sivu ja kuvat lähetetään pienissä paketeissa ja IP-osoitteen avulla ne tulevat tietokoneellesi, joka kerää niitä välimuistiin. Selaimesi osaa rakentaa sivun html-koodin avulla oikeaan järjestykseen ja laittaa kuvat oikeaan kohtaan. Kun kaikki paketit ovat päässeet perille koneellesi, näet sivun sellaisena kuin niiden tekijä on sen halunnut näytettävän. Voit myös kytkeä verkon pois päältä, koska sivut ovat jo latautuneet koneellesi. Sivu sisältää linkkejä ja niitä klikkaamalla tapahtuu sama operaatio uudelleen. Tätä kutsutaan http-tiedonsiirtokäytännöksi (Hyper Text Transfer Protocol). Käyttäjä ei huomaa missä palvelimet fyysisesti sijaitsevat, koska tiedot tulevat maapallon toiseltakin puolelta muutamassa sekunnissa.

FTP-tiedonsiirto
FTP-tiedonsiirtokäytäntö (File Transfer Protocol) tarkoittaa tietojen siirtämistä tietokoneilta palvelimille tai hakiessasi tietoa sieltä koneellesi.  Käyttäjä voi joko siirtää ja tallentaa tietoja tallennuspalvelimille tai www-palvelimille. Tätä tiedonsiirtotapahtumaa varten tarvitset FTP-ohjelman. Jotkut ovat ilmaisia ja toiset ovat maksullisia riippuen ohjelmasta. Jos haluat tehdä omat kotisivut, tarvitset oman www-palvelinpaikan. Näitä on eri hintaisia riippuen palvelun tarjoajasta ja tilan suuruudesta sekä verkkosivuilla käytettävien lisäpalveluiden määrästä. Tilatessasi kotisivutilan saat FTP-palvelutiedot, joilla voi ottaa yhteyden kotikoneeltasi vuokrattuun palvelimeen ja siellä kotisivutilaasi. FTP-ohjelmalla voidaan siirtää tiedostoja palvelimelle, jossa ne ovat sitten kaikkien käytettävissä ja luettavissa. Joilllakin www-palvelun tarjoajilla on käytössä selainpohjainen FTP-ohjelma, jota voi käyttää ilman asennusta.

Osoitteet ja internet
Internetissä tapahtuva tiedonsiirto onnistuu eri tietokoneiden IP-osoitteen avulla. Näin systeemi tietää mistä koneesta ja mihin tietoa siirretään ja tietokoneet voidaan erottaa toisistaan. IP-osoite on neliosainen numerosarja. Netin käyttö olisi kuitenkin raskasta jos pitäisi muistaa kaikki eri numerosarjat. Siksi tätä on helpotettu kehittämällä puhekielen vastineita, eli domainnimet.

Domainnimiä varastoivat nimipalvelimet. Ne yhdistävät domainnimet IP-osoitteisiin. Jos haluat liittää omille kotisivuillesi domainnimen, on sinun maksettava palvelusta nimipalvelimen pitäjille. Yleensä domainin voi tilata webbihotellista samalla kun tilataan palvelinpaikka kotisivuille. Nimissä ei voida käyttää erikoismerkkejä, tyhjiä välilyöntejä eikä suuraakkosia. Liian pitkiä nimiä pitää välttää, jos sivua käytetään suuren kävijämäärän saamiseksi. Lyhyet nimet on helpompi muistaa.

Domainnimien jälkeen on maa- tai verkkotunnus. Yleisimpiä verkkotunnuksia on com, net, info ja biz. Nämä ovat kaupallisia tunnuksia joita kuka tahansa voi tilata domainin päätteeksi. Jotkin päätteet ovat varattu erilaisille organisaatioille, kuten USA,n puolustushallinto mil, koulutustunnus edu, USA,n hallinto gov ja organisaatioiden org. Maakohtaisia tunnuksia ovat esimerkiksi Suomen fi, Norjan no, Ruotsin se ja Iso-Britannian uk.

Osoite verkkosivuille voi olla muotoa:

http://www.domainnimi.fi/kansio/kansio2/dokumentin_nimi.html

• http - tarkoittaa protokollaa. (ei tarvitse kirjoittaa osoitteeseen)

• www - World Wide Web tunnus. Kertoo tiedoston olevan verkossa.

• domainnimi - puhekielen vastike IP-osoitteelle.

• .fi - maatunnus. Kertoo yleensä mihin maahan sivusto on tehty.

• /kansi/kansio2/ - kansiorakenne palvelimella.

• dokumentin_nimi - webbisivudokumenttien nimi

• .html - tiedostomuoto. Joskus voi olla vaikka .php tai .cgi riippuen millä koodilla sivut on kirjoitettu. Pitkät koodit päätteen jälkeen on yleensä tietokannan hakukomentoja.