Internetin toiminta

Internet on valtava verkko, joka koostuu miljoonista toisiinsa yhdistetyistä tietokoneista ja laitteista. Sen "runko" muodostuu:

• Solmukoneista (tietokoneet, jotka ohjaavat liikennettä)
• Palvelimista (tiedostojen ja sivujen säilytyspaikat)
• Kaapeleista ja reitittimistä (yhteyksien mahdollistajat)
• Käyttäjien laitteista (puhelimet, tabletit, tietokoneet)

Kun käytät nettiä, laitteesi ottaa yhteyden johonkin palvelimeen, josta se hakee tiedostoja, sivuja tai ohjelmia. Esimerkiksi kun avaat nettisivun, selaimesi pyytää sen sisällön palvelimelta ja näyttää sen sinulle.

Palvelin
Palvelin on erityinen tietokone, joka on suunniteltu toimimaan tehokkaasti ja pitkään verkossa. Se pystyy käsittelemään valtavan määrän dataa – eli tietoa, joka kulkee netissä – ja on yleensä käynnissä 24/7, eli ympäri vuorokauden joka päivä.

Palvelimessa on palvelinohjelma, joka auttaa muita verkon laitteita. Kun esimerkiksi avaat nettisivun, oma laitteesi pyytää sivun sisällön palvelimelta, joka lähettää sen sinulle.

Mihin palvelimia käytetään?
Palvelimia käytetään moniin eri tarkoituksiin, kuten:

• Nettisivujen ja ohjelmien tallennukseen
• Sähköpostien käsittelyyn
• Pelaamiseen (pelipalvelimet)
• Tiedostojen säilytykseen

Ilman palvelimia internet ei toimisi – ne ovat kuin netin moottoreita, jotkapitävät kaiken liikkeessä.

Miten nettisivut toimivat?
Nettisivut sijaitsevat palvelimilla, jotka on tehty juuri tätä tarkoitusta varten. Kun haluat selata www-sivuja, tarvitset:

• Internet-yhteyden (saat sen nettiliittymällä internetpalveluntarjoajalta eli ISP:ltä)
• Modeemin, joka muuntaa tietokoneesi signaalin nettiin sopivaksi

IP-osoite – netin osoitejärjestelmä
Jokaisella palvelimella on oma IP-osoite – numerokoodi, jonka avulla tietokoneet tunnistavat toisensa. Kun sinä yhdistyt nettiin, saat myös oman IP-osoitteen.

Miten sivu latautuu?

1. Kirjoitat osoitteen selaimeen.
2. Tietokoneesi lähettää pyynnön nimipalvelimelle.
3. Nimipalvelin muuntaa osoitteen IP-osoitteeksi ja ohjaa pyynnön oikealle palvelimelle.
4. Palvelin saa pyynnön ja lähettää sivun tiedot (HTML, kuvat jne.) takaisin sinulle pienissä paketeissa.
5. Selaimesi kokoaa paketit yhteen ja näyttää sivun oikein.

Kun sivu on latautunut, voit katsoa sitä vaikka nettiyhteys katkeaisi – ellei sivu vaadi jatkuvaa yhteyttä.

Linkit ja HTTP
Sivulla olevia linkkejä klikkaamalla tapahtuu sama prosessi uudelleen. Tätä kutsutaan HTTP-protokollaksi (Hyper Text Transfer Protocol). Se on tapa, jolla nettisivut liikkuvat palvelimilta käyttäjille. Vaikka palvelin olisi toisella puolella maapalloa, tiedot tulevat sinulle muutamassa sekunnissa – käyttäjä ei huomaa, missä palvelin fyysisesti sijaitsee.

FTP-tiedonsiirto
FTP (File Transfer Protocol) on tapa siirtää tiedostoja netissä – joko palvelimelle tai palvelimelta omalle koneellesi. Sitä käytetään esimerkiksi silloin, kun haluat julkaista omat kotisivut tai tallentaa tiedostoja verkkoon.

Miten FTP toimii?
Jotta voit käyttää FTP:tä, tarvitset:

• FTP-ohjelman (osa on ilmaisia, osa maksullisia)
• Palvelimen osoitetiedot, jotka saat kun tilaat kotisivutilan

Kun sinulla on nämä, voit:

• Siirtää tiedostoja palvelimelle, jolloin ne näkyvät netissä muille
• Hakea tiedostoja palvelimelta omaan koneeseesi

Joillakin palveluntarjoajilla on myös selainpohjainen FTP, jota voi käyttää ilman erillistä ohjelman asennusta.

Kotisivujen julkaiseminen
Jos haluat tehdä omat kotisivut:

1. Tarvitset www-palvelinpaikan (hinta riippuu tilan määrästä ja lisäpalveluista)
2. Saat FTP-tunnukset, joilla yhdistät koneesi palvelimeen
3. Siirrät sivut palvelimelle FTP-ohjelmalla
4. Sivut ovat nyt kaikkien nähtävissä netissä!

Osoitteet ja internet
Internetissä tieto liikkuu IP-osoitteiden avulla. IP-osoite on neliosainen numerosarja, joka toimii kuin tietokoneen kotiosoite. Sen avulla järjestelmä tietää, mistä tieto tulee ja minne se menee. Mutta koska numeroiden muistaminen olisi hankalaa, kehitettiin domainnimet – eli helpot nimet, kuten google.com tai youtube.fi, jotka vastaavat IP-osoitteita.

Domainnimet tallennetaan nimipalvelimiin, jotka yhdistävät ne oikeisiin IP-osoitteisiin. Kun kirjoitat nettiosoitteen selaimeen, nimipalvelin etsii sen IP-osoitteen ja ohjaa pyynnön oikealle palvelimelle. Jos haluat oman domainnimen (esim. minunsivu.fi), voit ostaa sen verkkohotellista. Domainnimissä ei voi käyttää:

• Erikoismerkkejä
• Välilyöntejä
• Isoja kirjaimia

Lyhyet nimet ovat parempia, koska ne on helpompi muistaa ja ne toimivat paremmin, jos haluat paljon kävijöitä.

Domainnimen lopussa on verkkotunnus, joka kertoo jotain sivun taustasta. Esimerkiksi:

• .com – kaupallinen sivusto
• .net – verkkoon liittyvä palvelu
• .info – tietosivusto
• .biz – yrityssivusto

Joillakin tunnuksilla on erityiskäyttö:

• .mil – USA:n armeija
• .edu – koulutus
• .gov – USA:n hallinto
• .org – järjestöt

Maakohtaisia tunnuksia ovat esimerkiksi:

• .fi – Suomi
• .se – Ruotsi
• .no – Norja
• .uk – Iso-Britannia

Esimerkki verkko-osoitteesta:

https://www.domainnimi.fi/kansio/kansio2/dokumentin_nimi.html

• https - tarkoittaa protokollaa. (ei tarvitse kirjoittaa osoitteeseen)
• www - World Wide Web tunnus. Kertoo tiedoston olevan verkossa.
• domainnimi - puhekielen vastike IP-osoitteelle.
• .fi - maatunnus. Kertoo yleensä mihin maahan sivusto on tehty.
• /kansi/kansio2/ - kansiorakenne palvelimella.
• dokumentin_nimi - webbisivudokumenttien nimi
• .html - tiedostomuoto. Joskus voi olla vaikka .php tai .cgi riippuen millä koodilla sivut on kirjoitettu. Pitkät koodit päätteen jälkeen on yleensä tietokannan hakukomentoja.