Virtualisointi
Mitä tarkoitetaan virtualisoinnilla?
Virtualisointi on tietotekniikassa fyysisten laitteiden
jakamista loogisiksi resursseiksi. Tällä tarkoitetaan
käytännössä sitä, että yhden koneen laitteistoa voidaan
hyödyntää ikään kuin useampana laitteena. Yhden tietokoneen
laitteistoa voidaan hyödyntää usean eri tehtävään, jossa
koneiden ja laitteiden tehoa voidaan jakaa paremmin
hyötykäyttöön. Laitteista voidaan tehdä joustavampia eri
tehtäviin ja vaikkapa varmuuskopiointi helpottuu.
Käytännössä voisimme asettaa yksi tietokone näyttämään
kahdelta eri tietokoneelta loppukäyttäjälle. Käyttäjä ei
välttämättä huomaa eri käyttökoneiden olevan yksi ja sama
tietokone. Samoin voidaan tehdä myös toisinpäin. Kaksi konetta
voidaan virtualisoida suorittamaan samoja tehtäviä, joten
loppukäyttäjä tai ohjelma ei huomaa käytössä kuin yhden
koneen.
Eri tavat virtualisoida
Palvelinvirtualisointi:
Tällä tavalla voidaan jakaa vaikka yhden palvelimen tekniset
resurssit useaan eri loogiseen laiteresurssiin. Yhdellä
palvelimella voidaan suorittaa erilaisia tehtäviä ja käyttäjät
näkevät sen useana eri palvelimena.
Tallennusvirtualisointi: Erilaiset tallennustilat
käyttäjällä voidaan lopuksi keskittää yhteen ja samaan
paikkaan. Näin ylläpito ja varmuuskopiointi helpottuu.
Verkkovirtualisointi: Verkkoa voidaan säätää tai
muuttaa loogisille verkkoyhteyksille pelkästään
virtuaalisesti, eli ilman fyysistä muutosta. Näin saadaan
turvallinen etäyhteys toisiin yksityisiin verkkoihin helposti.
Sovellusvirtualisointi: Tällä tekniikalla voimme ajaa
eri sovelluksia paikallisesti ilman niiden tarvitsemaa
käyttöjärjestelmää. Sovellusvirtualisointiohjelman avulla
voimme käyttää ohjelmia, joita muuten ei olemassa olevan
käyttöjärjestemän kanssa voitaisi ajaa.
Työpöytävirtualisointi: Samaa käyttöjärjestelmää
voidaan käyttää monessa eri työpisteessä virtualisoimalla se.
Käyttöjärjestelmä ja sovelluskerros voidaan kuitenkin erottaa,
joten sovellukset eivät syö työaseman kapasiteettia. Tällöin
työasemat eivät tarvitse olla tehokkaita ja voidaan käyttää
edullisempia päätelaitteita. Päivitykset voidaan tehdä yhdeltä
koneelta yhtä imegea päivittämällä ja se nopeuttaa työtä.
Mitä hyötyä on virtualisoinnista?
Tärkeimpänä
hyötynä on laitekantojen parempi tehostaminen. Normaalissa
käytössä koko laitekanta ei toimi täydellä hyödyllä koko
aikaa. Virtualisoinnisssa voidaan jakaa eri laitteiden voimat
erilaisiin tehtäviin, missä on tarvetta lisävoimaan. Tällöin
laitteiden määrää ei tarvitse lisätä vain sen vuoksi, että
jokin osa-alue tarvitsee lisää koneita. Palvelien määrää
voidaan pienentää, koska yksi palvelin ajaa usean palvelimen
toimintoja.
Virtuaalipalvelimia on helpompi hallita. Etäyhteyden avulla
saadaan järjestelmään joustavuutta ja toiminta on mukavampaa.
Jos resurssit loppuvat jostakin virtuaalipalvelimesta, muutos
voidaan tehdä hetkessä ja vapauttaa resursseja jostain
toisesta virtuaalipalvelimesta tämän käyttöön. Samoin uusien
virtuaalipalvelimien teko tapahtuu todella nopeasti. Myös
fyysisten palvelimien huolto voidaan tehdä ilman katkoksia
loppukäyttäjällä, koska tehtävät voidaan siirtää muihin
virtuaalipalvelimiin huollon ajaksi.
Varmuuskopioinnin teko on myös helpompaa ja käytössä
varmempaa. Samat tiedot tallentaessa palvelimelle voidaan ajaa
useaan eri fyysiseen tallennuspaikkaan eri koneille. Näin
laiterikossa ei tiedot häviä kokonaan. Virtuaalipalvelimiin
voidaan myös luoda palautepisteitä, joten pilaantunut
palvelintapahtuma voidaan palauttaa edelliseen pisteeseen
yksinkertaisesti ja nopeasti.
Virtualisoinnin kehittyminen
Virtualisointia on kehitetty jo pitkään. Kehtys on saanut
alkunsa jo vuodesta 1960 kun IBM kehitti
tietokonejärjestelmiä. Ensimmäinen kaupallinen versio tuli
1967. Näihin koneisiin pystyi asentamaan useita eri
käyttöjärjestelmiä ja useita koneita pystyi ajamaan yhtenä,
mikä toi lisää toimintatehoa. Virtuaaliverkot ja
sovellusvirtualisointi kehitettiin 1980-luvulla. 2000-luvulla
markkinoille tuli ilmaisia ja avoimen lähdekoodin sisältäviä
virtualisointisovelluksia.
Nykyään puhutaan pilviteknologiasta. Tämä tarkoittaa, että
useita eri palvelimia eri puolella maailmaa voidaan hyödyntää
yhtenä loogisena resurssina. Esimerkiksi tallennustilana oleva
virtuaalipalvelin käyttää käytännössä useita eri fyysisiä
palvelintiloja joissa on sillä hetkellä resursseja ja tilaa.
Käyttäjä ei tiedä mihin fyysiseen tilaan hänen tallentaman
tiedot joutuvat. Myös virtuaalityöpöydät ovat lisääntymässä,
joiden avulla pidät omaa tietokonetapahtumaa yllä verkossa
eikä missään fyysisessä tietokoneessa. Näin voit jakaa
työpisteen mihin tahansa koneeseen.
Sovelluksia
- Microsoft Hyper-V
- VMware Server 2 |