Virtualisointi

Mitä tarkoitetaan virtualisoinnilla?
Virtualisointi on tietotekniikassa fyysisten laitteiden jakamista loogisiksi resursseiksi. Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että yhden koneen laitteistoa voidaan hyödyntää ikään kuin useampana laitteena. Yhden tietokoneen laitteistoa voidaan hyödyntää usean eri tehtävään, jossa koneiden ja laitteiden tehoa voidaan jakaa paremmin hyötykäyttöön. Laitteista voidaan tehdä joustavampia eri tehtäviin ja vaikkapa varmuuskopiointi helpottuu.

Käytännössä voisimme asettaa yksi tietokone näyttämään kahdelta eri tietokoneelta loppukäyttäjälle. Käyttäjä ei välttämättä huomaa eri käyttökoneiden olevan yksi ja sama tietokone. Samoin voidaan tehdä myös toisinpäin. Kaksi konetta voidaan virtualisoida suorittamaan samoja tehtäviä, joten loppukäyttäjä tai ohjelma ei huomaa käytössä kuin yhden koneen.

Eri tavat virtualisoida

Palvelinvirtualisointi: Tällä tavalla voidaan jakaa vaikka yhden palvelimen tekniset resurssit useaan eri loogiseen laiteresurssiin. Yhdellä palvelimella voidaan suorittaa erilaisia tehtäviä ja käyttäjät näkevät sen useana eri palvelimena.

Tallennusvirtualisointi: Erilaiset tallennustilat käyttäjällä voidaan lopuksi keskittää yhteen ja samaan paikkaan. Näin ylläpito ja varmuuskopiointi helpottuu.

Verkkovirtualisointi: Verkkoa voidaan säätää tai muuttaa loogisille verkkoyhteyksille pelkästään virtuaalisesti, eli ilman fyysistä muutosta. Näin saadaan turvallinen etäyhteys toisiin yksityisiin verkkoihin helposti.

Sovellusvirtualisointi: Tällä tekniikalla voimme ajaa eri sovelluksia paikallisesti ilman niiden tarvitsemaa käyttöjärjestelmää. Sovellusvirtualisointiohjelman avulla voimme käyttää ohjelmia, joita muuten ei olemassa olevan käyttöjärjestemän kanssa voitaisi ajaa.

Työpöytävirtualisointi: Samaa käyttöjärjestelmää voidaan käyttää monessa eri työpisteessä virtualisoimalla se. Käyttöjärjestelmä ja sovelluskerros voidaan kuitenkin erottaa, joten sovellukset eivät syö työaseman kapasiteettia. Tällöin työasemat eivät tarvitse olla tehokkaita ja voidaan käyttää edullisempia päätelaitteita. Päivitykset voidaan tehdä yhdeltä koneelta yhtä imegea päivittämällä ja se nopeuttaa työtä.

Mitä hyötyä on virtualisoinnista?
Tärkeimpänä hyötynä on laitekantojen parempi tehostaminen. Normaalissa käytössä koko laitekanta ei toimi täydellä hyödyllä koko aikaa. Virtualisoinnisssa voidaan jakaa eri laitteiden voimat erilaisiin tehtäviin, missä on tarvetta lisävoimaan. Tällöin laitteiden määrää ei tarvitse lisätä vain sen vuoksi, että jokin osa-alue tarvitsee lisää koneita. Palvelien määrää voidaan pienentää, koska yksi palvelin ajaa usean palvelimen toimintoja.

Virtuaalipalvelimia on helpompi hallita. Etäyhteyden avulla saadaan järjestelmään joustavuutta ja toiminta on mukavampaa. Jos resurssit loppuvat jostakin virtuaalipalvelimesta, muutos voidaan tehdä hetkessä ja vapauttaa resursseja jostain toisesta virtuaalipalvelimesta tämän käyttöön. Samoin uusien virtuaalipalvelimien teko tapahtuu todella nopeasti. Myös fyysisten palvelimien huolto voidaan tehdä ilman katkoksia loppukäyttäjällä, koska tehtävät voidaan siirtää muihin virtuaalipalvelimiin huollon ajaksi.

Varmuuskopioinnin teko on myös helpompaa ja käytössä varmempaa. Samat tiedot tallentaessa palvelimelle voidaan ajaa useaan eri fyysiseen tallennuspaikkaan eri koneille. Näin laiterikossa ei tiedot häviä kokonaan. Virtuaalipalvelimiin voidaan myös luoda palautepisteitä, joten pilaantunut palvelintapahtuma voidaan palauttaa edelliseen pisteeseen yksinkertaisesti ja nopeasti.

Virtualisoinnin kehittyminen
Virtualisointia on kehitetty jo pitkään. Kehtys on saanut alkunsa jo vuodesta 1960 kun IBM kehitti tietokonejärjestelmiä. Ensimmäinen kaupallinen versio tuli 1967. Näihin koneisiin pystyi asentamaan useita eri käyttöjärjestelmiä ja useita koneita pystyi ajamaan yhtenä, mikä toi lisää toimintatehoa. Virtuaaliverkot ja sovellusvirtualisointi kehitettiin 1980-luvulla. 2000-luvulla markkinoille tuli ilmaisia ja avoimen lähdekoodin sisältäviä virtualisointisovelluksia.

Nykyään puhutaan pilviteknologiasta. Tämä tarkoittaa, että useita eri palvelimia eri puolella maailmaa voidaan hyödyntää yhtenä loogisena resurssina. Esimerkiksi tallennustilana oleva virtuaalipalvelin käyttää käytännössä useita eri fyysisiä palvelintiloja joissa on sillä hetkellä resursseja ja tilaa. Käyttäjä ei tiedä mihin fyysiseen tilaan hänen tallentaman tiedot joutuvat. Myös virtuaalityöpöydät ovat lisääntymässä, joiden avulla pidät omaa tietokonetapahtumaa yllä verkossa eikä missään fyysisessä tietokoneessa. Näin voit jakaa työpisteen mihin tahansa koneeseen.

Sovelluksia

 - Microsoft Hyper-V
 - VMware Server 2