JavaScript historiaa
www-kielen syntymisen jälkeen kehittäjille riitti
HTML-kieli, koska kaikki selaimet lukivat HTML-dokumentteja.
Nykypäivänä tarjonta on laajempaa ja sivuille voidaan liittää
erilaista mediaa: ääntä, videonpätkiä, kuvia tai animaatioita.
Nykypäivänä sivuja piristetään erilaisilla dynaamisilla
elementeillä ja vuorovaikutuksilla. Tähän tarvitaan skriptejä
ja usein sivuihin ei haluta palvelinpohjaisia ohjelmia niiden
hitauden vuoksi. Nykyään yleisin www-sivun aktiiviseksi
tekemiseen käytetty skriptikieli on JavaScript. Muita
käytettyjä kieliä ovat VBScript ja PerlScript, joihin on tukia
lähinnä Internet Explorer-selaimissa.
JavaSript tunnetaan myös nimellä EcmaScript sekä JScript.
JavaSript julkaistiin ensimmäistä kertaa 1995 Navigator
2-selaimen mukana. Tämä mahdollisti ensimmäistä kertaa
interaktiivisten sivujen luonnin. Kieltä kutsuttiin aluksi
LiveScriptinä, mutta myöhemmin sitä alettiin kutsua
JavaScriptiksi markkinoinnin vuoksi. JavaScript mahdollisti
myös nopeasti latautuvien, upotettujen ohjelmien ajon.
JavaScriptin tulkki sijoitettiin suoraan selaimeen.
Skriptikieli
Skriptikieli on ohjelmointikieli, jota käytetään
muokkaamiseen, käsittelemiseen ja automatisoimaan erilaisia
palveluita. Skriptikieli on suunniteltu sekä ammattilaisille,
että harrastelijoille. Siksi kielen vaatimukset ovat kevyemmät
kuin esimerkiksi Java tai C++ kielissä. Alunperin JavaScript
kehitettiin www-kieleksi, jolla mahdollistetaan dynaaminen
ympäristö selaimissa. Nykyään JavaScriptiä voidaan käyttää
skriptikielenä erilaisissa isäntäympäristöissä.
JavaScript luokitellaan skriptikieliin, joita käytetään
erilaisten sovellusten toimintojen laajennukseen. Sriptin
pituus vaihtelee usein yhdestä rivistä kokonaisiin
sovelluksiin saakka. JavaScript-ohjelma suoritetaan aina
selaimessa tai muussa JavaScript-tulkin sisältävässä
sovelluksessa.
JavaScript on tulkattava kieli. Kun koodia tulkataan, se
suoritetaan rivi kerrallaan sitä mukaan kun skriptiä luetaan.
JavaScriptin etuna on, että sitä on yhtä helppo muokata kuin
tavallista HTML-dokumenttia. Muutokset tulevat voimaan heti
kun uusi tiedosto on ladattu selaimelle. JavaScript soveltuu
parhaiten lyhyiden ja yksinkertaisten ohjelmien tekoon.
JavaScript ohjelmia voidaan helposti kirjoittaa millä tahansa
tekstieditorilla ja liittää se HTML-dokumenttiin.
JavaScript peruskäyttö
JavaScript-kieltä voi kirjoittaa erilaisilla
tekstieditoreilla tai HTML-editoreilla. Joissakin
HTML-editoreissa on valmiina ominaisuuksia jotka kirjoittavat
automaattisesti jonkin verran JavaScript-kieltä. Osa
HTML-editoreista värjää koodin helpottaen näin ohjelmoimista.
JavaScript-koodi kirjoitetaan SCRIPT-elementin sisään ja se
sijaitsee yleensä HTML-koodin HEAD-osiossa. Joskus koodi
sijoitetaan BODY-osaan.
Kirjoita seuraava koodi muistiolla tai jollain muulla
tekstieditorilla:
Tarkastellaan koodia:
(1)
Koodin alussa määritellään skriptin alkaminen ja
ohjelmointikieli.
(2) Kommenttirivejä. Tämä
mahdollistaa kommenttien
kirjoittamisen ohjelmakoodin sisään.
(3) Määritelty funktio.
Funktio on ohjelman osa. Tämä
määritellään sanalla function, funktion nimellä ja
suluilla.
Aaltosulut rajaavat funktion toiminnan. Funktio
sisältää
JavaScript kieltä ja sitä voidaan käyttää muiden
funktioiden
kutsumiseen.
(4) Ensimmäinen rivi
tulostaa suoraan tekstiä ja toinen rivi
kutsumalla funktiota. Jos rivillä on kaksi
ohjelmalausetta, pitää
käyttää puolipistettä niiden erottamiseksi. Jos on vain
yksi
ohjelmalause per rivi, puolipistettä ei tarvita.
(5) SCRIPT-lohko pitää
aina päättää! Muuten selain ei tiedä
missä koodi loppuu.
Tämä koodi kirjoitetaan tekstieditorilla ja
tallennetaan HTML-tiedostoksi. Dokumentin pitäisi näyttää
tältä:
|