Lähiverkko
Lähiverkko
(LAN) on rajoitetulla alueella toimiva tietoliikenneverkko
kuten erillisten talojen, yritysten tai toimipisteiden verkko.
Lähiverkkoja yhdistetään toisiinsa alueverkoilla. Lähiverkon
koneet kytketään toisiinsa kytkimillä ja reitittimillä.
Lähiverkon siirtonopeus on nopea (10-100Mb/s) ja se ulottuu
maksimissaan lähellä sijaitsevien talojen välillä.
Kotikoneissa ja pienissä toimitiloissa lähiverkko voidaaan
rakentaa verkkokorttien, parikaapeleiden ja kytkimien avulla.
Näin voidaan jakaa tiedostoja, tulostimia ja tallennustiloja
helposti. Kytkin jakaa kytketyt laitteet omiin
liikenneväyliin. Näin tieto ei liiku muiden koneiden kautta,
vaan pelkästään siirrettävään dataan liittyviin koneisiin.
Näin voidaan nostaa verkon suorituskykyä, koska verkossa
liikkuva data menee vain siihen osaan kuin sen pitäisikin
mennä. Aiemmin käytettiin verkkojen luomisessa keskittimiä.
Näiden ongelma oli tiedon liikkuminen verkon kaikissa osissa
samanaikaisesti. Jokainen lähetetty tieto liikkui kaikille
tietokoneille ja verkon osiin.
Kotiverkko (Vertaisverkko)
Kotona on useasti useampi tietokone. Koneiden kytkemisestä on
tällöin suuri hyöty. Kotiverkon avulla voidaan käyttää vain
yhtä tulostinta, jakaa tiedostoja koneiden välillä ja käyttää
vain yhtä modeemia palomuureineen. Kotiverkko voi olla
langallinen LAN-verkko tai langaton WLAN-verkko. Verkko
rakentuu keskittimen ympärille joka nykyään voi olla
sisäänrakennettu ADSL-modeemiin. Näissä on monesti integroitu
reititin ja langaton lähetin. Tästä vedetään kaapelit
koneisiin ja niissä oleviin verkkokortteihin. Langattomassa
verkossa vastaa nottimina
pitä olla langaton verkkosovitin, joka löytyy uudemmista
kannettavista ja matkapuhelimista valmiiksi. Lankaverkon hyviä
puolia on sen suurempi tiedonsiirtonopeus, mutta haittana on
kaapeleiden vetäminen huoneesta toiseen. Langatonta on
mukavampi käyttää vaikka terassilla. Uusissa rakennuksissa on
joskus valmiit kaapeloinnit.
Vertaisverkossa ei ole mitään hierarkiaa koneiden välillä ja
kaikki koneet ovat tasa-arvoisia. Jokainen kone voi toimia
palvelimena tarpeen tullen. Tällöin voidaan jakaa vaikka
kirjoitin yhdestä koneesta ja käyttää toista tallennustilana.
Vertaisverkkoa kutsutaan myös työryhmiksi. Jos vertaisverkko
kasvaa suureksi, niin sen ylläpito on raskasta, koska niitä
pitää hallinnoida kaikkia erikseen.
Palvelinverkko
Palvelinverkko on verkko, jota hallitaan palvelimen avulla.
Palvelimeen perustuvassa verkossa voidaan verkon ylläpito
keskittää yhteen paikkaan. Näin suurempi verkkokokonaisuus on
helpommin hallittavissa ja säädeltävissä. Palvelimen avulla
voidaan pääsy tiedostoihin ja tulostimiin hallita ja
määritellä käyttäjäkohtaisesti. Tämä tehostaa suorituskykyä ja
kasvattaa turvallisuutta. Varmuusk opiointi
on helpompaa keskitetyn tiedonhallinnan vuoksi. Samon
käyttäjiä voi olla miltei rajattomasti, koska käyttäjien
oikeuksia voidaan rajoittaa tarpeen mukaan.
Palvelinverkossa yksi tietokone luodaan palvelimeksi ja muut
koneet kirjautuvat määritellylle toimialueelle. Palvelimeen
pitää asentaa palvelintoimintaan sopiva ohjelmisto.
Palvelinkone vastaa verkon hallinnasta. Verkkoja jaetaan
kytkimien avulla työpisteisiin ja tulostimena käytetään
verkkotulostimia. Palvelinverkkoja käytetäänkin useasti
suurissa organisaatioissa, yrityksissä ja koululaitoksissa.
Palvelinverkkoon voidaan vaikka luoda vierailijatilit, jotka
on helppo poistaa kun niitä ei tarvita enään. Samoin
työpisteellä ei ole väliä, koska käyttäjäkohtaiset profiilit
haetaan palvelimelta.
|